Emilia Kokko

Olen ei-binäärinen esitystaiteilija (pronominit they/them, hen, hän/henkilö). Taiteessani, työssäni ja muussa elämässäni yritän pitää huolta hauraista rakenteista ja pehmeistä olosuhteista. Ajatteluni pohjaa intersektionaaliseen feminismiin ja transaktivismiin. Yritän aktiivisesti eritellä, mistä tietämiseni/tietämättömyyteni nousee, keiltä olen oppinut, keiden kanssa olen oppinut: yritän ymmärtää tietämisten jatkumoita. Yritän ymmärtää, minkälaisiin jatkumoihin itse sijoitun. Yritän olla tietoinen sijainnistani ja etuoikeuksistani. Yritän opetella olemaan parempi liittolainen marginalisoiduille. Opettelen väistämään ja kuuntelemaan, toimimaan. Yritän työssäni ajatella saavutettavuuden kysymyksiä: kenellä on pääsy tähän esitykseen, kenellä on varaa, kenelle on tilaa, kenellä on ehkä turvallista olla. Mietin suostumusta kaikissa työvaiheissa. Haluan tehdä tilaa äänille, joita ei ole totuttu kuuntelemaan. Haluan tehdä tilaa epämääräisyyksille ja mahdottomuuksille, hämäryydelle ja käsittämättömyyksille. Mahdottomat asiat luovat itselleen mahdollisuuden toteutua, jolloin ne voivat toteutua.

Yritän muistaa, että aina ei tarvitse jaksaa.