Runokuu

Runokuu on maamme ainoa näin vahvasti ja laajasti poikkitaiteellinen kirjallisuusfestivaali ja pääkaupunkiseudun suurin nimenomaan runouteen keskittyvä kirjallisuusfestivaali. Runouden lisäksi myös muut kirjallisuudenlajit ovat ohjelmassa esillä. Runokuun järjestää kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto yhteistyössä lukuisten yhteistyökumppanien kanssa.

Runokuun 2022 teema on raja. Festivaaliohjelmassa koetellaan, ylitetään ja rikotaan moninaisia rajoja. Missä kulkevat kielen, kirjallisuuden lajien, taiteen, kategorioiden väliset rajat? Raja-teema laajenee myös käsitteelliseksi. Tapahtumissa käsitellään mm. elämän rajallisuutta, rajattomuutta, aiheiden rajaamista, merkitysten rajoja ja hierarkioiden kumoamista.

Vuosittain vaihtuvan teeman ympärille kietoutuvassa ohjelmassa runous ja kirjallisuus kietoutuu muihin taiteisiin. Mukana on paljon esityksellistä kirjallisuutta, mutta myös keskusteluja ja perinteisempää luentaa. Festivaali kutsuu vuosittain kymmenkunta ulkomaista vierasta, kaikkiaan esiintyjiä on 100-200 ja tapahtumia 30-40. Esiintyjäkaarti on vaihtuvaa ja konseptit muuttuvat, sillä on tärkeää tuoda esille myös uusia tekijöitä ja löytää uudenlaisia tapoja tuottaa tapahtumia. Yleisö huomioidaan myös helposti lähestyttävillä tapahtumakonsepteilla. Vaikka laatu on korkea, on kynnys matala.

Runokuun tarkoituksena on tuoda runoutta myös sellaisille kohderyhmille, jotka eivät entuudestaan tunne runoutta tai kirjallisuutta. Kävijöistä noin puolet osallistuu tapahtumaan ensimmäistä kertaa, puolet on osallistunut aiemminkin. Kävijöitä on nuorista senioreihin. Vuosittain yleisöä on 5000-15000, vuodesta riippuen. Osa tapahtumista on englanninkielisiä, osa suomenkielisiä, tekstejä luetaan lisäksi niiden alkuperäiskielillä. Tapahtumien yhteydessä on kerrottu, millä kielellä tapahtumissa kommunikoidaan. Monet tapahtumista osallistavat yleisöä ja Runokuun tapahtumia järjestetään tavanomaisten tapahtumapaikkojen lisäksi esimerkiksi kaduilla, luonnossa, yllätyksellisissä tiloissa ja liikennevälineissä. Tapahtumat vetävät yleisöä myös Helsingin ulkopuolelta ja ovat tärkeitä areenoita myös valtakunnallisesti. Runokuu on myös mukana kansainvälisissä kirjallisuusverkostoissa. 

Runokuulle tärkeitä toimintaperiaatteita ovat moniäänisyys, vuorovaikutus, uudet näkökulmat kirjallisuuteen, keskustelu ja saavutettavuus. Keskeisiin toimintaperiaatteisiin kuuluu myös monitaiteisuus. Lisäksi festivaali esittelee erilaisia tapoja nauttia ja myös itse tuottaa tekstiä, sillä ohjelmassa näkyvät sekä kirjoittaminen, lukeminen että esittäminen. Tuotamme niin suuria, kansainvälisiä tapahtumia, kuin pieniä noin kymmenen hengen kirjoitushetkiäkin. Runokuu lisää Helsingin kirjallisuustapahtumien monimuotoisuutta saavutettavilla, monipuolisilla ja monitaiteisilla tapahtumilla.

Tasa-arvo ja osallisuus ovat ohjelmasuunnittelussamme tärkeitä. Nuoren Voiman Liitolla on yhdenvertaisuussuunnitelma, joka huomioidaan kaikessa toiminnassa, myös tapahtumanjärjestämisessä. Runokuuta suunnitellaan avoimesti yhteistyökumppaneista koostuvassa ryhmässä ja ohjelmasuunnitteluun keskittyvissä kaikille avoimissa työryhmissä, ja mukaan pääsee myös kaikille avoimilla teos- ja talkoolaishauilla. Runokuuta tekee koko runouden ja kirjallisuuden kenttä ja samalla myös törmäytetään eri taiteen alojen verkostoja toisiinsa. Saavutettavuuteen kiinnitetään tapahtumatuotannossamme huomiota. Tapahtumistamme huomattava osa on maksuttomia.

Runokuun ohjelmajohtaja on NVL:n vs. tuottaja Mandi Markkanen. Kansainvälisistä vieraista vastaa toiminnanjohtaja Laura Serkosalo. Apuna Runokuun käytännön tuottamisessa ja viestinnässä festivaalilla on neljä assistenttia, Tuomas Vaahtoluoto, Ilona Rantamäki, Sara Jalonen ja Matias Loikala. Yhteistyökumppaneita festivaalilla on vuosittain noin 60. Festivaalia rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki sekä yksittäisiä tapahtumia säätiöt, kustantamot, kulttuuri-instituutit ja monet muut tahot.